tiistai 21. heinäkuuta 2015

Kesän kuulumisia

Hops, onkin jo heinäkuu! Kesä on mennyt pitkälti kesätöissä ja tietysti lomaillen. Jotkut sanovat kesän olleen turhankin viileä, mutta ainakaan koirat eivät ole siitä valittaneet.
 
Kesän lomareissun aikana kävimme Oulussa ja Ranuan eläinpuistossa, mutta koska huhut kertoivat Ruotsin puolella vierailun samalla reissulla olevan helppo nakki, pyörähdimme myös Piteån kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Näyttelypäivä oli sekä mahtava, että vallan ikävä päivä, sillä Valon kohdalla tapahtui jotain aivan odottamatonta. Kun tuomari siirtyi katsomaan Valon hampaita, Valo murahti. Hylsyn kera sitten lensimme kehästä ulos (tosin tuomarin pahoitteluiden kera, tykkäsi muuten kovasti Valosta) ja olo oli kuin joku olisi läimäyttänyt kasvoihin, ei nimittäin ihan ensimmäisenä tullut mieleen tällaisen käyttäytymisen mahdollisuus. Hatunnosto kuitenkin tuomarille tiukasta linjastaan aggressiivisuuden suhteen, on nimittäin pahempia tapauksia mennyt näyttelykehissä läpi sormien. Tuike sen sijaan esiintyi taatulla varmuudella ja nappasi itselleen sekä Ruotsin muotovalion että Pohjoismaiden muotovalion tittelit!! :) Tuike oli vallan innostunut näyttelypaikalla eikä esiintymisessä laiskuudesta ollut tietoakaan, selvästi tauko tehnyt hyvää neidille. Ryhmäkehiin emme jääneet vaan suuntasimme leirintäalueellemme rentoutumaan vielä pariksi päiväksi.

Piteå KV (Ruotsi), 4.7.2015, akitoja 2 kpl
Tuomari: Anita Whitmarsh, Ruotsi

Valo: ”Lovely type, wonderful head. Correct ears, good size. Enough angulation, well-carried tail. Good coat. Excellent mover. Disqualified because of aggression.” HYL

Tuike: ”Acceptable size. Lovely head. Correct ears. Good chest & shoulders. A little open angulated infront. Excellent rearside. Moves very well. Temperament very nice.” SERT, CACIB, ROP, SE & POHJ MVA!!


Ruotsissa ollaan!


Valo uskaltautui myös veteen


"Ihanan viileää."

Raitapaita poseeraa, SE & POHJ MVA

"On tämä matkustelu rankkaa..."


"Samaa mieltä."

Ajattelin ensin Valon säikähtäneen tuomarin sadetakkia, siitä kun minulla oli kokemusta aikoinaan Neelan kanssa. Koska kuitenkin Valon murahdus vierasta ihmistä kohtaan kuitenkin toistui näyttelykehän ulkopuolella, havahduin siihen, ettei kaikki ollut nyt kohdallaan. Kuten Valon tavanneet tietävät, Valo on perusluonteeltaan varsin hyväntuulinen ja ystävällinen yksilö, joka on ollut monien tuomarien kopeloitavana näyttelyissä ilman ongelmia (kehuja mukavasta luonteestakin on tullut), joten tämä käytös oli vallan tavatonta. Valo vietiin eläinlääkäriin tutkittavaksi perusteellisesti ja "ainoa poikkeava löydös tutkimuksessa oli vasemman alakulmahampaan kärjen pieni lohkeama ja saman hampaan kiillevaurio (n. 2 x 3 mm) lähellä ienrajaa." Löydös on kuitenkin kuulema niin mitätön ja Valo syö sekä juo normaalisti, jolloin on epätodennäköistä, että hammas yksinään aiheuttaisi tämän käytöksen. Hampaan tilaa tulee kuitenkin seurailla, hampaan värin muuttuessa syytä röntgenkuvata. Tietysti oli olemassa myös lihasperäisen kivun mahdollisuus. Valo sai hoidoksi lepoa ja kipulääkitystä, nyt seurailemme kaikessa rauhassa tilannetta.

Valitettavasti huonot uutiset eivät lopu sitten viime päivityksen. Valon ensimmäisen pentueen poika Juro (Cazador Grande La Luz Del Futuro) kävi virallisissa lonkkakuvissa ja etenkin toinen lonkka oli todella huono, jonka vuoksi Juro päästettiin samalla reissulla veljensä luokse. Sanattomaksi vetää. Luonto järjestää välillä ikäviä ja epäreiluja yllätyksiä, jotka eivät todellakaan mene ihmisten mielihalujen mukaan. Suuret osanottoni kaikille asianosaisille, sekä Juro että Onni elivät varmasti perheissä, joissa niitä rakastettiin yli kaiken, sen osoittavat nämä vaikeat päätökset.

Kesää on onneksi vielä jäljellä, joten siitä pitää yrittää saada kaikki mahdollinen irti. Loppukesä meneekin meikäläisellä enemmän ei-koiramaisissa tapahtumissa, tosin elokuun lopulla suuntaamme jälleen Ruokkeelle VU-kesäpäiville. Nauttikaahan vielä kesästä!

Jääkarhu Ranuan eläinpuistossa