Aikaa on taas vierähtänyt viime päivityksestä ja monia asioita on ehtinyt tapahtua, onneksi kuitenkin vallan positiivisia.
30.-31.8. olimme Ruokkeella kennel Viribus Unitiksen kesäpäivillä, jossa juhlistimme kennelin 10-vuotista taivalta sekä Vuolasvirta-palkintoa! Onnea Emppu vielä kertaalleen hienosta saavutuksesta, sinä jos kuka olet sen ansainnut ja varmasti moni muukin voi todeta saman. Viikonloppu meni tuttuun tapaan rennosti ihmisten seurasta ja hyvästä ruuasta nauttien. Erityisen ihanaa oli päästä näkemään Valon poika Totoro, kuin pienoiskopio Valosta! ♥ Samanlainen hännänheiluttaja, joka ei jätä ketään kylmäksi. :) Paikalle oli myös järjestetty mahdollisuus testauttaa koiransa villisialla,
Taisto-Sulevilla. Alunperin minun ei ollut tarkoitus testauttaa omia koiriani, mutta kiinnostus heräsi katsellessa muiden testisuorituksia ja Valo pääsi peruutuspaikalle näyttämään omat taitonsa. Aluksi näytti siltä, että Valo halusi pysyä mahdollisimman kaukana mokomasta karjusta, mutta sitten Valo "syttyi" ja aloitti ihan kunnon haukunnan. Lopuksi meikäläisen ei tarvinnut olla edes vierellä vaan Valoi jatkoi haukkumista ilman minuakin, jolloin Valo oli testaajan mukaan ylivoimaisesti paras kaikista testatuista koirista ja samalla ainoa koira, joka oli omistajan ja villisian välissä! Ukkeli yllätti jälleen! :D Ohessa video kun Valo on juuri "syttynyt" villisialle, kuvaajana on toiminut Mirva Kääriäinen.
 |
| Tällä kokoonpanolla VU-päivillä © Tanja Näätänen |
 |
| Totoro ja isänsä Valo |
 |
| "Isii!" |
1.9. armas hirvikoiramme Neela täytti 7 vuotta! Neela on mielettömän hyvässä kunnossa ja kohta neiti pääsee näyttämään taitonsa hirvimetsällä.
 |
| Neela 7v. ♥ |
6.9. kävimme pitkästä aikaa poitsun kanssa mätsärissä Lehmossa. Lähinnä nautiskeltiin Valon kanssa rennosta tunnelmasta, ehkä liiankin paljon, sillä en yhtään tajunnut seurata kehän kulkua ja niin meitä sitten huudeltiin toiselta puolelta ruohikkoa jo kehään (kiitos
Susanna! :D). Ilman minkäänlaista harjoittelua siis syöksyimme kehään ja ihme kyllä hyvin esiintyminen meni silti, kouraan heitettiin sitten sininen nauha ilman sen kummempia perusteluita. Sinisten kehässä pääsimme jatkoon, mutta sijoitusta ei tällä kertaa herunut, Valo kun päätti tehdä bravuurinsa eli rynniä hullun lailla toisen koiran perään kiinni ravatessa. Huoh. Mätsärin jälkeen Valo suuntasi kohti Liperiä hoitoon, sillä Tuike päätti aloittaa juoksunsa. Valo onkin päässyt useampana kertana Ilomantsiin isäni mukana juoksentelemaan Koitereen upeisiin maisemiin ja hyvin on ukkeli nauttinut reissuista, ainakin isäni lähettämistä kuvista päätellen.
 |
Herra Valopää mätsärissä
|
 |
| Valo Koitereella |
22.9. vietettiin jälleen tuplasynttäreitä kun sekä hihnanpää että Tuike täyttivät vuosia, Tuikkeelle niitä kertyi 5! ♥ Ihanaa huomata, että vaikka itsekin on tässä parista koulusta jo päässyt ja elämä on muuttunut niin silti koira on ja pysyy mukana, tässä tapauksessa yksi tuli matkan varrella vielä lisääkin.
 |
| Tuike 5v. ♥ |
Suurin ja yllättävin uutinen tässä kuussa tuli kuitenkin ennen syntymäpäiviä kun kävin hakemassa mysteeriputkilon postista. Ja mitä putkilosta paljastuikaan:
 |
| Siinä se on nyt mustaa valkoisella |
Tuike on siis nyt ihan virallisesti kansainvälinen muotovalio!!! :) En nyt suoraan sanottuna itsekään tiedä millä perusteella Tuikkeelle tämä titteli nyt vahvistettiin, sillä Tuikkeella on kuitenkin takanaan AKIHO-rekisteröityjä koiria 3 polvessa (=ei voi saada kansainvälisen muotovalion arvoa), mutta en todellakaan valita. Saipahan Tuikkeen kasvattaja Noorakin nyt ensimmäisen C.I.B-kasvattinsa. Enpä olisi koskaan uskonut omistavani kansainvälisen muotovalion, naureskeltiin äidin kanssa, että alkuaikoina ei pitänyt lähteä näyttelyihin Jyväskylää pidemmälle... :D Jatkossa voin siis todeta sohvalla makaavan otuksen olevan kuulkaas ihan kansainvälinen muotovalio, itse raitapaitaa asia ei voisi vähempää kiinnostaa.
 |
| Tuiketta ei uusi titteli kiinnostanut |
Siinäpä lauman kuulumiset tällä erää. Marraskuun alussa Valo-poeka pyörähtää Jyväskylä KV:ssä, siellä nähdään!
