Talven iloa

Viime lauantaina pyörähdettiin Tuusniemen ryhmänäyttelyssä asiallisin tuloksin. Tuomarina oli hauska serbialaissetä, joka jutteli mukavia koirille. Jos Valo on muutenkin veijari kehässä niin tuomarisedän höpöttäessä mukavia Valolla oli kivaaaaaaa. :D Häntä heilui ja liikkeet menivät pentumaisen vallattomiksi, jonka takia Valo sai tyytyä EH:hon. Päivä oli muuten oikein mukava, nähtiin pitkästä aikaa Emppu-kasvattajaa sekä Virveä (kera Sissi-mummon) ja kotiinviemisiksi saatiinkin possunkorvia ja lelu, suuret kiitokset!

Tuusniemi RN, 15.2.2014, akitoja 4 kpl

”Scissor bite. Correct ears. Good neck. Enough long back. Tail is a little bit too ”free”. Moving really close and not harmonic.” – Urosevic Milivoje, Serbia    JUN-EH1

Häntä oli kyllä aika "vapaa" sen heiluessa koko ajan. :D

Näyttelyn jälkeen menin kotiin Liperiin viikonlopuksi ja nappasin muutamat talvikuvat ikivanhalla pokkarillani. Koirat jäivätkin Liperiin hoitoon viikoksi, sillä tällä viikolla minulla on koulussa turhan pitkiä päiviä, joten ajattelin helpottaa näin koirien elämää ja omatuntoani.

Tuike... :D

Poika & isä, on ne kai sukua toisilleen :D

Ensi kuun alussa Valo pyörähtää Enon ryhmänäyttelyssä, saa nähdä mitä Valo siellä keksii.

Voi Valo-poitsu minkä teit!

Viime sunnuntai meni koiranäyttelyssä kotoisasti täällä Joensuussa. Noin viikkoa ennen näyttelyä kauhistelin Valon turkkitilannetta, sillä Valo päätti pudottaa selvästi Tuikkeen inspiroimana pentuvillojaan ja voi sitä karvan määrä... Suureksi ihmetyksekseni karvojen alta kuoriutui kuitenkin nakupellen sijaan varsin asiallisen näköinen koiruus ehkä hiukan ohuemmassa turkissa, yllättävää (en kuitenkaan valita!). Varsinaisia odotuksia näyttelyyn ei ollut, sillä a) Valo on vieläkin aika veijari kehässä ja b) tiesin tuomarin tarkaksi tapaukseksi. Yllätyksekseni Valo meni asiallisesti kehässä! Ehkä meidän harjoitellut ovat sittenkin menneet jakeluun. :D Jäbä sai kolmesta akitasta ainoana ERI:n ja SA:n, joten Valo sai siten ensimmäisen sertinsä ollen samalla ROP! Tuo kakara! Tuomarin loppukommentti Valosta oli "Oikein mukava herrasmies." :) Kaikkein ylpein olen kuitenkin poitsun käyttäytymisestä niin näyttelypaikalla kuin __ahtaassa__ (paikalla olleet tietävät kuinka ahtaasta puhun....) ryhmäkehässä, jouduimme nimittäin ryhmäkehässä kahden uroksen väliin ja edellämme oleva koira yritti välillä kääntyä uhkaavasti nokikkain Valon kanssa, mutta poitsu ignoorasi moisen. Eläköön akitan oman arvonsa tuntevuus! Kyllä kehän ulkopuolella teinimörkö örähti jos joku isompi uros tunki liian lähelle, mutta sekin loppuu kun hihnanpää örähtää takaisin.

Joensuu RN, 2.2.2014, akitoja 3 kpl
"10 kk. Tiivis kokonaisuus. Hyvä pää, itämainen ilme. Hyvät, paksut etunojaiset korvat, joissa oikea koko. Ikäisekseen hyvin kehittynyt runko, edestä vielä hiukan kapea. Olkavarret voisivat olla viistommat. Sopivasti kulmautunut takaa. Riittävä raajaluusto. Hyvä häntä. Takaliikkeet vielä kapeat, sivuliikkeissä hyvä askelpituus. Hyvä karvanlaatu."
- Tuula Savolainen    JUN-ERI1, SA, PU1, SERT, ROP

10 kk kakara palkintoporsastelee

15. päivä olisi luvassa Tuusniemen ryhmänäyttely, saa nähdä tapahtuuko paluu karuun todellisuuteen. :D