perjantai 16. joulukuuta 2011

Erinomainen Tuike ja Neela ressukka

Huh, sainpas päiviteltyä blogia! Tarkoitus oli jo tehdä se aiemmin, mutta sitten sattui ikävämpi koettelemus, joka kohdistui Neelaan.

Viime sunnuntaina (11.12.) koirat olivat normaalisti illalla pihalla ja meikäläinen oli tekemässä läksyjä. Pian pihalta kuului hirvittävää rähinää ja tietysti automaattisesti ryntäsin katsomaan sen aiheuttajan. Automaattisesti myös luulin, että meidän koirat ne keskenään siellä kinastelevat, mutta rähinä oli täysin eilaista, kuin joku yrittäisi tappaa toista. Astuttuani ulos näin illan pimeydessä tumman, ehkä jopa brindlen paimenkoiratyyppisen koiran, jolla oli täysi rähinä päällä Neelan kanssa! Karjahdin raivoissani ja lähestyin rähisevää kaksikkoa, mutta irtokoira lopetti rähinän ja pakeni pihamme lähistön ryteikköön. Kaksikon taistelun tulos ei ollut mieluisa: Neelan vasemman silmän alakulmasta lähti melkoinen pala ja kuonon lähettyvillä oli selvä hampaanjälki. Alkusokista toivuttuani Neela saatiin pian eläinlääkärin hoiviin, silmäkulmaan seitsemän tikkiä, antibiootteja ja kipulääkkeitä sekä kauluri päähän. Onneksi irtokoiran isku ei osunut silmään, se olisi ollut jo kaiken huippu. Myöskään Tuikkeelle ei käynyt mitään, neiti pysyi fiksuna likkana rähinästä sivussa ja oli muutenkin touhuamassa omiaan ennen rähinää.

Nyt Neela voi onneksi hyvin ja haava on parantunut hienosti. Kauluri päässä on tullut törmäiltyä useaan otteeseen, mutta muuten se ei menoa haittaa. :) Joulun jälkeen tikit poistetaan ja Neela saa inhottavan tötterön pois päästä. Tuike on ollut ihanan ymmärtäväinen Neelaa kohtaan, eikä esimerkiksi ole yrittänyt härkkiä Neelaa millään tapaa vaan on antanut olla tämän rauhassa. Olen kuitenkin raivoissani irtokoiran omistajaa kohtaan! >:( En tunnistanut koiraa tai edes rotua pimeässä, enkä ole nähnyt tuon tyyppistä koiraa täälläpäin, mutta asia on selvityksessä. Toki koira on voinut päästä vahingossa vapaaksi, mutta asia on silti vakava. Toivon todella, että irtokoiran omistaja löytyy. Harmi, että tämän tapauksen myötä Neelan metsästyskausi päättyi ennenaikaisesti, vaikka intoa koirassa olisi kyllä ollut. Toivottavasti Neelalle ei myöskään jää tapauksesta henkisiä traumoja, joiden parantaminen onkin sitten vaikeampi juttu. Aika näyttää.

Neela ressukka :(

Ja sitten hiukan iloisimpiin asioihin. Tuike tosiaan käväisi messarissa Helsinki Winnerissä ja Voittajassa joulukuun alussa loistavin tuloksin! Neiti sai molempina päivinä erinomaisen ja lauantaina oli valionarttujen kovassa joukossa VAK4 ja lopulta PN4 kera SA:n! :) Sunnuntaina saimme myös hienon arvostelun oikein japanilaiselta tuomarilta, joka piti kovasti Tuikkeesta, mutta oli hänen makuunsa liian pieni. Noh, pitäähän hienossa koirassa joku virhe olla. ;) Hyvä vain, että koko otetaan akitoissa huomioon, todella moni on nimittäin alimittainen tai Tuikkeen tapaan keikkuu siellä aivan sallitun korkeuden alarajoissa. Sunnuntaina oli myös ennätysmäärä akitoja paikalla koskaan Suomessa näyttelyssä, 33! Oli ilo katsella niin paljon akitoja samalla kertaa ja tutustua taas uusiin immeisiin. ROP ja VSP menivät molempina päivinä venäläisille koiruuksille, jotka ovat kyllä voittonsa ansainneet. Ja loppuun arvostelut ja kuvat, kuvat ovat ottaneet Anna Ylhäinen ja Meri Nyman, kiitos paljon!

Helsinki Winner 2011, 3.12.2011, akitoja 19 kpl
"Erinomaiset mittasuhteet. Hyvä koko ja luusto. Erinomainen pää ja ilme. Hyvät korvat. Hyvä ylä- ja alalinja. Takakulmaukset voisivat olla paremmat. Tasapainoiset etu- ja takaliikkeet. Joustava ja riittävän pitkä sivuaskel. Hyvä karvan, väritys ja urajiro." - Marjatta Pylvänäinen-Suorsa VAL-ERI4, PN4, SA

Voittaja 2011, 4.12.2011, akitoja 33 (!) kpl
"Very strong impression. Very nice head expression. Good balance for skull and muzzle. Very nice hard body. Should be higher sized. Correct tailcarriage. Nice brindle colour. Movement is speedy and powerful." - Ichiro Ishikawa, Japani VAL-ERI

PN4, (c) Meri Nyman

Valioluokkaa, (c) Meri Nyman

Liikettä, (c) Anna Ylhäinen

Poseerausta, (c) Anna Ylhäinen

Tosiaan muuten arki on mennyt Neelan tapausta lukuun ottamatta mukavasti ja joulu lähestyy kovaa vauhtia. Toivottavasti saamme valkean joulun, sillä nykyinen loskakeli ei oikein nostata joulutunnelmaa. Ensi vuoden suunnitelmat ovat aikalailla auki, paitsi näyttelyvuosi startataan perinteisesti Kajaani KV:ssä. Hauskaa joulunodotusta kaikille! :)

maanantai 21. marraskuuta 2011

Taivas varjele mitä sieltä tulee!

No sieltähän tulee Suomen muotovalio! :) Saimme sen, mitä lähdimmekin kaksipäiväisestä Jyväskylä KV:stä hakemaan eli viimeisen sertin Tuikkeen valioitumista varten ja vähän ekstraakin. Voi tätä ajan kulua, vastahan sitä pentuluokassa ensimmäistä kertaa pyörähdettiin, nyyh.

Lauantaina meikäläistä jännitti aivan hirrrrrveästi, sillä tätä näyttelyä olikin jo odoteltu. Neiti sen sijaan ei turhia jännittänyt vaan meni kehässä oikein mallikkaasti ja tulokseksi tulikin ERI1, SA, PN2, SERT, VA-CACIB --> FIN MVA! JEE! Tunnelma oli kyllä kehän jälkeen katossa. En odottanut sen viimeisen sertin irtoavan silloin, mutta parempi näin. :) Tuike jaksaa aina yllättää.

Noh, eipä Tuike siis avoimessa luokassa pitkään viihtynyt ja sunnuntaina raitapaita avasi uransa valioluokassa. Sekä Tuike että meikäläinen olimme vähän turhankin rentoina, sillä "paineita" valioitumiseen ei enää ollut. Tuiketta piti vähän herätellä ennen kehää, neiti kun olisi halunnut mieluummin nukkua kehän laidalla penkkien alla. ;) Pientä laiskuutta ja liukastumisia lukuun ottamatta esiintyminen meni tuttuun tapaan rutiinilla ja tulokseksi tulikin ERI1, SA, PN2 tai PN3 (arvostelulomakkeessa PN2, mutta asiassa pientä epäselvyyttä vielä), CACIB! Vau! Se onkin Tuikkeen toinen CACIB. Tuike on kyllä hieno neiti, ei voi muuta sanoa. Kotiin viemisiksi ostettiinkin possunkorvia ja jättimäinen pehmolelu palkinnoksi valiolle. Ja arvosteluja:

Jyväskylä KV, 19.11.2011, akitoja 6 kpl
"Lyhytrunkoinen, tiivis narttu. Erinomainen ryhti ja ylälinja. Tarpeeksi vankka luusto. Täyteläinen rintakehä. Hyvät pään mittasuhteet. Hieman kevyet korvat. Silmät voisivat olla vinommat. Voimakkaasti eteen kallistuneet korvat. Eturaajat eivät aivan suorat. Tiiviit pyöreät käpälät. Melko niukat takakulmaukset. Korkealle kiinnittynyt tuuhea häntä. Paksu tuuhea turkki. Väri raidallinen, selkeä urajiro." - Paula Heikkinen-Lehkonen AVO-ERI1, SA, PN2, SERT, VA-CACIB, -->FIN MVA!

Jyväskylä KV, 20.11.2011, akitoja 11 kpl (käännöspalvelun suomennos)
"Erittäin feminiininen narttu. Kaunis pääosa. Hyvänmuotoiset korvat ja hyvä ilme. Oikeanlainen purenta. Hyvä ylälinja ja häntä. Rintakehä sopivan syvä ja hyvä. Liikkuu kiinteästi edestä ja takaa." - Wesley McCrum, Irlanti VAL-ERI1, SA, PN2 tai PN3, CACIB

Tosiaan arvostelulomakkeeseen oli merkitty, että Tuike oli PN2, mutta asiassa on pientä epäselvyyttä. CACIB kuitenkin tuli.

Ja loppuun kuvapläjäys. Meitä oli lauantaina jälleen kuvaamassa ystäväni Meri, kiitos taas paljon! :)

Viikonlopun saalis

Lauantaina kehässä, (c) Meri Nyman

Kaksi pallopäätä, (c) Meri Nyman

Pallopää, (c) Meri Nyman

Neiti poseeraa, (c) Meri Nyman

Kotiin kaverin luo on kiva palata

Muuten arkeemme ei kuulu mitään erikoista. Neela lopettelee juoksujaan ja ensilumikin tänne saapui eilen. Joulutunnelma alkaa pikku hiljaa vallata mieltä ja suunnitelmien suunnittelu ensi vuodelle on saanut alkunsa. Ensi vuonna näyttelyt Tuikkeen osalta vähenevät, mutta eiköhän sitä tule silti muutamaan otteeseen kehässä pyörähdettyä. Toiveena olisi myös päästä näyttelyyn ulkomaille, mikä olisikin meikäläiselle ihan uusi kokemus. Ja eiköhän se Neelakin jossain vaiheessa kehään pääse. Näyttelyvuosi huipentuu messariin parin viikon päästä, jonne akitoja lauantaille on ilmoitettu mahtavat 20 kpl ja sunnuntaille huimat 36 kpl! Tämä lienee ennätysmäärä akitoja koskaan Suomen näyttelyssä. Noh, onhan sunnuntaina japanilainen tuomari. ;) Nähdään taas!

lauantai 29. lokakuuta 2011

Kuulumisia~

Viime päivityksestä on vierähtänyt hiukan aikaa, mutta mitään mullistavaa ei ole kyllä tapahtunutkaan. Neelalle kaadettiin hirvisonni kolmen tunnin haukkuun, joten nyt pakastin on talven varalle täynnä hirvenluita. :) Hirvihaukut ovat muutenkin olleet sitä parin, kolmen tunnin luokkaa. Neelalle on tullut hiukan enemmän sitkeyttä verrattuna viime syksyyn, mutta haku saisi olla kuulema hiukan laajempaa. Oikein toimiva neiti silti. Neelalla alkavat juoksut varmaankin jossain vaiheessa ensi kuuta, joten neiti pääse vielä jonkin aikaa metsälle viimeiset haukkunsa vetämään tältä vuodelta. Valkoinen olisi tarkoitus leikata ensi vuoden puolella, jottei juoksuista jäisi enää kiinni metsälle meno. Myös Tuikkeelle sama operaatio, kun sen aika koittaa.

23.10. oli viimeinen syyslomapäiväni, jonka päätin omistaa kokonaan koirille. Molemmat koirat pääsivät Joensuuhun mätsäriin muistamaan, kuinka kehässä tulee käyttäytyä. Tuike esiintyi tapansa mukaan oikein mallikkaasti, mutta nyt meikäläisen namit kiinnostivat normaalia enemmän, jolloin seisominen oli hiukan levotonta. Raitapaita sai silti punaisen nauhan ja kehuja rauhallisesta luonteesta. Mutta sepä onkin akita. :) Punaisten kehässä Tuike hukkui muiden upeiden esiintyjien joukkoon, joten sijoitusta ei tällä kertaa tullut. Kokonaistulokseksi Tuikkeelle tuli nuorten PUN ei sij. Nice!

Myös Neela pääsi näyttämään, kuinka kehä vedetään rutiinilla läpi. Täytyy kyllä sanoa, että tuossa hirvikoirassa on kyllä showkoiran vikaa! Neela suorastaan lensi kehässä ja seisoi niin ryhdikkäästi. Neela saikin tällä esiintymisellään punaisen nauhan ja punaisten kehässä tuomari sijoitti Neelan kakkoseksi! Neelan kokonaistulokseksi tuli siis aikuisten PUN2! Jee! Tuomari sanoi, että tässä on todiste siitä, kuinka hirvikoirakin saadaan esiintymään hienosti. :)

Marraskuun 19.-20. päivinä olisikin vuorossa Jyväskylä KV, jonne Tuike menee kokeilemaan onneaan valioitumisen suhteen. Vuosi huipentuukin sitten perinteisesti messariin, jonne Tuike tulee molemmille päiville. Siellä nähdään! Loppuun sekalaisia kuvia:

Pönötyskuva 2-vuotiaasta raitapaidasta

Tuikkeelle maistuu hirvenluu

Neela odottaa vuoroaan kehään autossa

Tuike kehässä

Neela ylpeänä PUN2-sijastaan

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

"Mistä näitä sertejä oikein tulee?" & kuulumisia

Ilma sen kuin vain viilenee ja hihnan pääkin onnistui saamaan syysflunssan. Syksyn alku on ollut hyvin tapahtumarikas tapaamisineen ja näyttelyineen, mutta nyt on luvassa pientä taukoa. Suurin uutinen on se, että Tuike täytti 22.9. 2 vuotta! :) Myös meikäläinen vanheni taas vuoden samana päivänä. Tuike pääseekin metsästämään viimeistä sertiään marraskuussa Jyväskylä KV:n merkeissä molempina päivinä, jospa viimeinen serti silloin irtoaisi. Mutta eiköhän viimeistään ensi vuoden puolella raitapaidasta muotovalio saada. Tässä välissä ei ole (vielä) mitään suunnitelmia, joten saamme "vetää henkeä" hetken koiramaisista touhuista.

10.9. vierailimme kennel Viribus Unitis-tapaamisessa Jaalassa kestikartano Aurantolassa, jonne meidät oli ystävällisesti kutsuttu. Viikonloppu oli todella hauska, ehkä hieman liiankin. ;) Kiitos vain kutsusta! Mukavaa oli jälleen tutustua uusiin akitoihin ja näiden omistajiin. Mökkikaverina meillä oli Emilia Danny-alaskanmalamuuttinsa kanssa, jonka kanssa Tuike tuli oikein hyvin juttuun.

11.9. suuntasimme Jaalasta aamulla kohti Porvoota, kansallinen näyttely mielessä. Tuike esiintyi tapansa mukaan hyvin ja neidin tulokseksi tulikin PN2 & SERT! :) Sain myös esittää akitauroksen Tamatoran (Tamagumo Go Mogami Igarashi), joka oli ensimmäistä kertaa ikinä näyttelyssä. Tamatora sai hienosti EH:n, niinkuin näyttelyn muutkin pojat.

18.9. olikin vuorossa akitojen erikoisnäyttely Heinolassa, jossa akitoja oli varsin mukava määrä, 15 kpl. Mukava oli jälleen nähdä tuttuja, erityisesti Tuikkeen siskoa Yukaita (Vuorenvarman Kuiskaaja) ja niin ikään Tuikkeen kasvattajaa Nooraa. :) Kehään sitten lähdimme, mutta odotukset eivät olleet korkealla tuomarin tiukkuuden vuoksi. Tuike kuitenkin miellytti tuomaria ja raitapaidan kokonaistulokseksi tuli PN2 & SERT! VAU! Hienointa tästä tuloksesta teki paras narttu-kehän laadukkuus ja tuomarin tiukkuus. Hyvä Tuike! :) Ennen kotiinpaluuta ostimme Tuikkeelle makkaravetolelu, joka on ollut myös Neelalla kovassa käytössä. Kuvagalleriasta löytyy kuvia näyttelystä.

24.9. kävimme mätsärissä Liperissä, jonne otin mukaani vain Tuikkeen, sillä oletin Neelan lähtevän aamulla metsälle (tosiasiassa lähti kuitenkin vasta tänään). Seuranamme meillä oli jälleen ystäväni Hanna japaninpystykorva Shiron ( Snowtime´s Isshou Go) kanssa. Hienosti meni molemilla koiruuksilla: Shiro junioreiden PUN ei sij. ja Tuike avoimen luokan PUN3! Hyvä karvakorvat! Mätsärin jälkeen menimmekin meille, jossa kaikki kolme koira touhusivat keskenään. Shiro innostui naisseurasta välillä liikaakin. ;)

Seuraava näyttely meillä onkin tosiaan "vasta" marraskuussa Jyväskylä KV:n merkeissä ja valioituminen mielessä. Tuike pääseekin silloin ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan. Näyttelyvuosi huipentuu perinteisesti Helsingissä Helsinki Winner- ja Voittaja-näyttelyn merkeissä. Erityisesti Voittajassa kiinnostaa japanilainen tuomari! Siellä nähdään! Loppuun näyttelyiden arvostelut ja sekalaisia kuvia:

Porvoo KR, 11.9.2011, akitoja 7 kpl
"Good type. Correct head. Harmonic body. Typical tail. Good movement." - Maria Teresa Fassio, Italia NUO ERI1, SA, PN2, SERT

Todella lyhyt ja tyhjentävä arvostelu. Olisin toivonut hiukan enemmän sisältöä.

Akitojen erikoisnäyttely Heinolassa, 18.9.2011, akitoja 15 kpl (joista narttuja 10 kpl)
"Ihannekokoa pienempi. Oikeat rungon mittasuhteet. Hyvä pään sivuprofiili. Hyvä kallo-osa. Hyväasentoiset, sopivasti eteenpäin kallistuneet, hieman kookkaat korvat. Tummat hieman pyöreät silmät. Hyvä purenta. Hyvä kaula. Hieman tuhti runko. Hyvin kulmautunut etuosa, niukka polvikulmaus. Oikein kiinnittynyt häntä. Hyvä karvanlaatu. Riittävä sivuaskeleen pituus. Esiintyy hyvin." - Juha Putkonen NUO ERI1, SA, PN2, SERT

Säkä tuolloin mitattuna 58,5 cm.

Ryhmäkuva VU-päiviltä, (c) Emilia Honkanen

(c) Emilia Honkanen

Porvoo KR

Neiti palkintojensa kera

Akitojen erikoisnäyttely

Siskokset Tuike ja Yukai :)

Ja taas serti

Neela tykkää makkaravetolelusta

Kuin myös Tuike

2-vuotias raitapaita kera synttärilahjansa :)

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Menestystä ja syystunnelmia

Syksyn pimenevät illat ovat jo saapuneet ja helteinen kesä on muisto vain tässä viilenevässä ilmastossa. Neela on käynyt koittamassa onneaan niin hirvimetsällä kuin karhujenkin kanssa, mutta valitettavasti maasto on ollut tyhjillään. Jälkiä on kuitenkin ollut, joten Neela pääsee yrittämään uudelleen ylihuomenna. Armas hirvikoiramme myös täytti torstaina 4-vuotta! :) Paljon onnea Neela! Niin se aika vain vierähtää. Synttärilahjaksi Neela sai hirvipehmolelun, herkkuluun ja hurjasti paijjaamista koko perheeltä.

Tuike sen sijaan on tyytynyt hoitamaan varpaanlämmittäjän virkaa silloin, kun ei ole päässyt isän mukana metsään. Tuike pyörähti myös 26.8. Tervakoski KV:ssä näyttelyssä, jossa Tuike yllätti totaalisesti putsaamalla pöydän saamalla ROPin, SERTin ja ihka ensimmäisen CACIBinsa! :) Vau! Ilma oli tuolloin hiukan turhankin helteinen, mutta Tuike selviytyi kehästä kunnialla. Erityisesti Tuikkeen liikkumiseen nurmikolla olen erittäin tyytyväinen, neiti ei haistellut maata ollenkaan ja tämä ei liimautunut aivan kiinni minuun. Hieno tyttö! Nyt onkin sitten tämän vuoden "näyttelytavoitteet" saavutettu, joten hyvin mielin suuntaamme katseemme kohti tulevaa. Näyttelypaikalta ostimme Tuikkeelle palkinnoksi (kuin myös Neelan synttärilahjan) vaaleanpunaisen pupun, joka kulkee neidillä nykyään joka paikkaan. Ja sitten arvostelu ja sekalaisia kuvia:

Tervakoski KV, 27.08.2011, akitoja 4 kpl
"Noin 2-vuotias. Hyvä sukupuolileima ja mittasuhteet. Hyvä pää, hyvät korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä etuosa. Pyöreä, tilava runko. Polvikulmausta saisi olla enemmän. Hyvä raajaluusto. Hyvä häntä. Suorat edestakaisinliikkeet, sivuliikkeissä sopiva askelpituus. Hyvä turkki." - Tuula Savolainen NUO ERI1, SA, PN1, SERT, ROP, CACIB

Tuike ylpeänä palkintoineen

Tuike kera lelupupunsa

Kehässä

Uninen Tuike

4-vuotias hirvikoira :)

Neela kera herkkuluunsa ja lelunsa

Ensi viikonloppu meneekin kokonaan kennel Viribus Unitis-tapaamisessa, jonne meidät on ystävällisesti kutsuttu viettämään mukavaa yhdessäoloa. Samalla pyörähdämme sunnuntaina Porvoo KR:ssä, joten tekemisenpuutetta ei ainakaan ole.

lauantai 20. elokuuta 2011

Läskien lotinaa, laihdutusta, menestystä ja paluu arkeen

Syksy alkaa pikku hiljaa lähestyä ja palaaminen arkeen on jo tehty. Meikäläiseltä lähti tiistaina toinen lukiovuosi käyntiin, mikä tarkoittaa nyt jatkossa enemmän koulua, vähemmän koiria. Nyyh. Molemmat koirat lähtivät eilen isäni mukaan Ilomantsiin, sillä metsästyskausi on vihdoin ja viimein alkanut! Neelalla on harteillaan kovat odotukset varsinkin karhunmetsästystä kohtaan, jospa taas saataisiin koirille jouluksi karhuntassut järsittäväksi. :) Tuike sen sijaan todennäköisesti tyytyy pitämään seuraa mummolleni ja kyttäilemään naapurustoa. Koirulit palaavat näillä näkymin maanantaina, mutta Neela pääseekin jatkossa useampaan otteeseen mukaan metsästyksen merkeissä.

Loppukesä meni hujahtaen koiranäyttelyissä (joissa melkein jokaisessa naamani kärvähti) ja muutenkin metsässä rymytessä. Elokuun alussa Tuikkeella oli vuorossa Saarijärvi KR ja Kuopio KV, jotka eivät menneet ihan suunnitelmien mukaan. Tuike nimittäin oli ollut toissapäivänä ennen näyttelyitä hoidossa mummoni luona, joka oli tietty ”lellinyt” Tuiketta herkuilla, kun en ollut näkemässä. Kun sitten näin Tuikkeen, oli järkytys melkoinen. Koirahan oli ihan punkero ja näyttelyyn pitäisi mennä ylihuomenna! Ja eihän ne läskit hetkessä katoa, joten saimme näyttelyistä huomautukset pulleruudesta, mutta kuin ihmeen kaupalla molemmista silti EH:t! Tuomarit olivat kyllä armollisia, ehkä liiankin, mutta hyvä näin. :D Onneksi sentään Neela säästyi punkeruudelta, tämä oli nimittäin isäni mukana kunnonkohotusreissulla.

Noh, seuraavat näyttelyt olivat sitten taas viikon päästä Joensuu KV:n ja KR:n merkeissä, joten alkoi armoton laihdutus. Urakassa meitä auttoi muun muassa ystäväni Hanna japaninpystykorvansa Shiron (Snowtime´s Isshou Go) kanssa, joka riehui Tuikkeen kanssa rannalla läskien saadessa kyytiä. Liikunnan lisäys ja ruuan vähentäminen tuottivat tulosta, sillä Joensuu KV:ssä Tuike oli tuomarin mielestä vain aavistuksen pyöreä, mutta valitettavasti tuomari ei pitänyt Tuikkeen tyypistä. Tästä syystä saimme H:n. Joensuu KR:ssä Tuike sen sijaan yllätti totaalisesti. Tuike putsasi pöydän ollen ROP kera SERTin!! Olihan se aika huima nousu edellispäivästä. :) Samalla Tuike sai ensimmäisen SA:nsa, jee! Hienointa tästä voitosta teki sen, että päivän tuomari on kasvattanut akitoja monta vuotta ja omistaa nykyisinkin akitoja! Tämä on siis epäilemättä yksi Tuikkeen arvokkaimmista ROP-voitoista. Tuomari olikin selvästi asiantuntija ja jutteli ihan henkilökohtaisesti arvostelun ohella esittäjille koiran hyviä ja huonoja puolia sekä oli muutenkin varsin hilpeä herra. :) Jäimme ryhmäkehiin, mutta se jäi odotetusti pyörähtämiseksi. Myös Neela pääsi pitkästä aikaa esiintymään kehässä ja hienosti neiti sen tekikin! Kehät vedettiin rutiinilla läpi, vaikka edellisestä näyttelystä olikin kulunut jo vuosi. Lopulta Neela sai EH:n, sillä tuomari haki mittasuhteiltaan vielä hiukan pidempää narttua. Hieno tyttö! Olen tosi ylpeä molemmista tytöistä, jotka jaksoivat hienosti pitkän näyttelypäivän. Varsinkin Tuike esiintyi todella hienosti ryhmäkehässä porottavan auringon alla.

Kuopiossa sain esittää myös komean Rikin (Fubuki go Takasaki Yamaguchi), joka oli tuolloin ensimmäistä kertaa junioriluokassa. Riki on erittäin lupaava japanintuontiuros, jonka liike on aivan käsittämättömän upeaa katseltavaa. Ja pojun luonne... Riki ei ollut moksiskaan, vaikka tällainen tuntematon säheltäjä oli hihnan toisessa päässä, vaan tämä kylmän rauhallisesti esiintyi kanssani kehässä, ilman sen kummempia sähläyksiä. Aivan ihana nuori herra. :) Sain kunnian esittää pojun myös Joensuu KV:ssä. Kuopiosta Riki sai ERI:n ilman SA:ta ja Joensuusta EH:n. Joensuu KR:ssä Riki sen sijaan täräytti itselleen ensimmäisen sertin ollessa VSP! :) Paljon onnea vielä kaikille asianosaisille! Varsinkin Joensuussa tuli esitettyä muutenkin paaaaaljon tuttujen koiria, joten juoksemista tuli ihan kiitettävästi. Tässä vielä arvostelut:

HUOM! Tuikkeen ja Neelan Joensuu KV-arvosteluita ei ole tässä nyt näkyvillä, sillä arvostelut jäivät tuolloin isäni haltuun, joka sanoi laittaneensa ne reppuunsa ja reppu on nyt mukana Ilomantsissa. Että näin. Akitoja oli tuolloin 5 kpl, valkoisia ruotsinhirvikoiria saman verran. Tuikkeella tuomarina tuolloin Tanya Ahlman-Stockmari, Neelalla Marja Talvitie.

Tuike: Saarijärvi KR, 6.8.2011, akitoja 1 kpl
"Erittäin hyvä tyyppi. Rungossa oikeat mittasuhteet ja oikean muotoinen rintakehä, mutta esitetään turhan tuhdissa kunnossa. Hyvä pään muoto. Voimakkaasti etunojaiset korvat. Silmät voisivat olla viistommat. Löysää kaulanahkaa. Kaunis kaulan liittymä. Oikea hännän asento. Riittävät takakulmaukset. Oikea karvan laatu. Takaliikkeet ahtaat, etuliikkeet löysät." - Harry Tast NUO EH

Tuike: Kuopio KV, 7.8.2011, akitoja muistaakseni 6 kpl
"Lähes 2-vuotias feminiininen hyväntyyppinen narttu, joka valitettavasti esitetään liian tuhtina. Hyvä pään muoto. Oikea purenta. Liian etunojaiset korvat. Riittävä luusto, takaosa saisi olla hieman voimakkaampi. Paino häiritsee liikkeitä, erityisesti etuosaa." - Elina Haapaniemi NUO EH

Tuike: Joensuu KR, 14.8.2011, akitoja 3 kpl,
"Nice urajiro. She has nice expression. The ears are correct position but I like to see smaller. Good neck and front, propotion of high and lenght is not correct. She is short in lenght. Good topline. Correct angulations in rear. Coat OK. Movement OK." - Fernando Madeira Rodrigues, Portugali NUO ERI1, SA, PN1, ROP & SERT

Kiitos kaikille tutuille mukavasta seurasta näyttelyissä! :) Kiitos varsinkin Lotta The Hovikuvaajalle, joka jaksoi palloilla pitkään lauantaina Joensuussa meitä kuvailemassa. Kiitos myös Hannalle kera kumppaniensa mukavasta seurasta niin Kuopiossa kuin molemmissa näyttelyissä Joensuussa! Shirolla ja Tuikkeellahan oli varsinainen ”shintolaistemppeli” näyttelyteltan sisällä. ;) Onnea myös Shirolle kolmesta ERI:stä ja kahdesta ROP-juniori tittelistä! Mukavaa oli odottaa ryhmäkehien alkua tutun kanssa.

Loppuun vielä sekalaisia kuvia niin näyttelyistä kuin muistakin touhuista:

Saarijärvi KR, (c) Satu-Maria Nuorva

Kuopio KV

Harjoittelimme Kuopiossa rotukehien jälkeen tyhjissä kehissä esiintymistä ystäväni Hannan kanssa (Shiron omistaja), huomatkaa Tuikkeen mielipide asiasta :D

Tuike ja Shiro rannalla


Joensuu KV


Neela lepäilee, (c) Lotta Honkanen

Komeaa Rikiä esittämässä Joensuussa, (c) Lotta Honkanen

"Voi kun tämä näyttelytouhu on niin rankkaa puuhaa."

Joensuuta, (c) Lotta Honkanen

Tuike ylpeänä palkintoineen

Seuraava näyttely Tuikkeella onkin jo ensi viikonloppuna Tervakoski KV:n merkeissä, siellä nähdään!

torstai 4. elokuuta 2011

Koiranäyttelyitä, terveystuloksia ja muuta mukavaa

Kesä on mennyt mukavasti koiranäyttelyissä, sukuloidessa ja muutenkin ihan vain rentoutuessa. Olen ollut yllättävän ahkerana tekemässä verijälkeä, eritysesti Neelalle, joka odottaa innolla metsästyskauden alkamista. Paahtava kuumus esti moneen kertaan pitkät lenkit koirien kanssa, mutta ainakin tällä hetkellä asia näyttää valoisammalta. Tuike kävi kesän alussa myös terveystarkastuksessa ja tulokset näyttävät tältä:

Lonkat: D/D
Kyynärät: 0/0
Polvet: 0/0
Silmät: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

Muuten siis terve neiti, mutta lonkat olivatkin sitten huonommat (eivät silti akita-rodulle mitenkään uusi asia). Eläinlääkäri alunperin sanoi arviossaa, etteivät nämä ihan priimaa ole, mutta tuskin ovat C:tä huonommat. Aina eivät kuitenkaan nallekarkit mene tasan ja loppupeleissä lopullinen lausunto on hyvinkin pienestä kiinni. Lonkissa ei kuitenkaan ole nivelrikkoa, joten mitään karmean kauhistuttavaa tästä ei seuraa. Luokitus tuli löysyydestä ja lonkkamaljan mataluudesta. Koira pidetään vain hyvässä lihaskunnossa ja hoikkana, mikä tietysti kuuluu jokaisen koiranomistajan velvollisuuksiin. Muuten tyytyväisiä ollaan. :)

Näyttelyissä käytiin Tuikkeen kanssa heinäkuussa kaksipäiväisessä Oulun KV:ssä, jossa Tuikeen EH-putki sai jatkoa 2 x EH. Ärsyttävän lähellä oli ERI tälläkin kertaa. Lauantaina sää ei oikein suosinut, eikä kukaan säästynyt kuivana. Tuike jaksoi ihmeellisen hienosti esiintyä sateessa, vaikka muuta alussa pelkäsinkin tuosta meidän mukavuudenhaluisesta lössykästä. Tosin sunnuntaina Tuike taisi kostaa meikäläiselle lauantain sateisen näyttelypäivän, sillä neitiä ei yhtään kiinnostanut esiintyminen. Juokseminen sujui rutiinilla, mutta kun olisi pitänyt seistä, Tuike vain vilkuili ympäriinsä ja pyörähteli vähän väliä paikallaan sekä muutenkin seisoi ihan hassusti. Surkein esiintyminen sitten pentuluokan. Tuomari voivotteli samaa asiaa, sillä muuten hän piti Tuikkeesta. Mutta asialle ei toisaalta voinut sitten jälkikäteen muuta kuin nauraa. :) Ihana Tuike silti on. Tässä sitä taas huomasi, ettei koira ole mikään kone. Oulussa tuli esiteltyä myös muutama tuttavan koira, lähinnä näitä metsästyspystykorvia. Heinäkuun lopussa Tuikkeen EH-putki sen sijaan katkesi vihdoin ja viimein ERI:llä! Jee! Helsinkissä jouduttiinkin seisomaan piiiitkääään, sillä tuomari oli tarkka + kehässä oli harjoitusarvostelija. SA:ta ei tällä kertaa saatu, sillä tuomari halusi Tuikkeen vielä hiukan kehittyvän. Hän oli muuten yksi niistä harvoista tuomareista, joka selvästi näytti nauttivan työstään! Erittäin asiallinen ja mukava herra. Oulussa ja Helsinkissä näimme myös pitkästä aikaa Tuikkeen siskoa, Yukaita. :) Siskokset ovat kuin kaksi marjaa, mitäpä siihen lisäämään. Toivottasti näemme taas! Jälleen oli muutenkin mukavaa tutustua myös uusiin tuttavuuksiin ja kippuroihin. Ja sitten arvosteluja näyttelyistä:

Oulu KV, 16.7.2011, akitoja 4 kpl (sade kasteli arvostelun, kaikesta ei selvää)
"Bitch of very nice size. Very japanese. Lovely head profile. Very asian expression. It's a pity that ? and she needs more stability in front. Lovely tail set and carriage. Correct bite. Needs a ? topline. Very nice coat qualing. Lovely temperament and presentation." - Rony Doedijns, Alankomaat

Oulu KV, 17.7.2011, akitoja 3 kpl
"Keskikokoa pienempi. Hyvä pää. Oikea korvien asento. Hyvä kaula ja selkä. Raajojen asennot hieman epävarmat. Mallikas häntä. Hyvä turkki. Kevyet liikkeet. Luonne oikea." - Jari Fors

Säkä tuolloin mitattuna 59 cm.

Helsinki KV, 24.7.2011, akitoja 3 kpl (käännöspalvelun suomennos)
"Hyvämittasuhteinen narttu, jolla pyöristynyt kuono-osa. Hyvä leuka ja purenta. Hieman leveäasentoiset korvat. Hyvä pigmentti. Riittävä kaula. Luusto on tasapainossa runkoon nähden. Hieman avoimet käpälät. Vahva ylälinja. Hyvät liikkeet edestä, riittävät takana. Hieman tiukkakierteinen häntä. ?. Hyvät liikkeet. Urajiro saisi olla parempi." - Hans Almgren, Ruotsi


Muuten ollaan käyty sukuloimassa, erityisesti mummolassa koirat ovat viihtyneet hyvin. Ensi viikonloppu onkin taas täynnä näyttelyitä, ensin Saarijärvi KR ja sitten Kuopio KV. Samalla käymme vierailemassa toisessa mummolassa. Ja sitten loppuun sekalainen kuvapostaus:




Oulu KV, lauantai


Siskokset Yukai ja Tuike odottamassa kehään pääsyä

Helsinki KV