Kesäpäiviä ja metsästystä

Akita Ry:n kesäpäivät 21.-22.8 ovat nyt takanapäin ja ihan hyvä fiilis tapahtumasta jäi. Kuvia ei ole nimeksikään, sillä tällä kertaa päätin videoida tapahtumaa. Oli kiva nähdä muita akitaimmeisiä ja tutustua muihin näin tuoreena akitan omistajana. Välillä tosin ei tiennyt minne pitäisi mennä, sillä informaatiota ei juuri herunut. Myöskin välillä tuntui ihmisten olevan "inside-porukkaa", johon oli vaikea päästä mukaan. Muuten ohjelma oli hyvää, vaikkakin porukka tuntui olevan melko erillään toisistaan.

Lauantaina meidän Tuike osallistui Kesäpäivien pieneen mätsäriin, jossa Tuike oli BIS! :) Säännöt olivat hiukan erilaiset kuin normaali mätsärissä, sillä punaisten ja sinisten kehässä ei sijoitettu koiria vaan jatkoon pääseville koirille annettiin ns. palkitsevia ruusukkeita, joihin oli kirjoitettu jotain koiraa kuvaavaa. Esimerkiksi Tuike sai ruusukkeen, jossa luki "huippumalli", joka kyllä kuvaa erittäin hyvin meidän raitapaitaa. :) Sitten kaikki palkitsevan ruusukkeen saaneet koirat niin sinisten kuin punaisten kehistä iskettiin yhteen ja valittiin BIS, joka siis oli Tuike. Lauantaina oli myös luento koirien käyttäytymisestä, joka kyllä viivästyi aikalailla sekaannusten takia. Luento oli muuten ihan mielenkiintoinen, vaikkakin luennossa kerrottuja juttuja onkin tullut luettua miljoona kertaa eri kirjoista jo ennen Neelankin tuloa meille. Lisäksi luennoitsija ei tiennyt yhtään mitään akitasta (tunnusti sen luennon alussa), joka hieman laski kyllä odotuksia.

Tunnelmia ennen luentoa
Tuike mätsärissä
Sunnuntaina olisi ohjelmassa ollut möllitokoa, mutta meikäläisellä oli valitettavasti hyvät unenlahjat. :') Eli nukuin sen yli. Osallistuimme kuitenkin kiihdytyskisaan, mikä meni Tuikkeen osalta hyvin. Tuike ei vain tajunnut, että pitäisi juosta niin kovaa kuin vain pystyisi, sillä Tuike vain rauhallisesti ravasi ja loppua kohden sitten hitaasti laukkasi meikäläisen luo. Mitäpä sitä kiirehtiä. :) Tuike tuli peräti suoraan meikäläisen luo, vaikkakin aluksi vähän jänskätti. Ennen lähtöä kotiin mukaan tarttui todella upea akita-taulu, akita ry:n t-paita ja hieno painokuva brindlestä akitasta, jonka painatan tilaisuuden tullen jossain näyttelyssä.

Lisäksi Kesäpäivillä lauantaina saimme kuulla ilouutisen Neelasta. Neelan haukkuun oli tuolloin kaadettu karhu Ilomantsissa! Vaikka Neela onkin käynyt metsässä puolivuotiaasta lähtien ja haukkunutkin hirveä ihan mukavia aikoja, oli tämä sen kaikkien aikojen ensimmäinen kaato, kiitos ahneiden hirvimiesten ja vastoinkäymisten. Alla on hätäinen kännykällä otettu kuva karhusta, lisää tulee joskus, kun isän tuttu niitä joskus lähettää. Lisäksi viime lauantaina Neela oli haukkunut hirveä 3 ja puolituntia, joten ihan toimiva metsästyskoira taitaa tämä meidän Neela olla. (: Saisi vain isän innostumaan viemään Neelaa haukkukokeisiin, muttamutta... Ja lopussa on pieni kertomus karhun kaadosta.

Kännykällä otettu kuva karhusta kera isän ja Neelan
Karhu oli noin 8-10-vuotias uros, painoa noin 200 kg. Pituutta karhulla oli 240 cm ja etutassun leveys oli 13,5 cm. Karhu ammuttiin Ilomantsissa, Koitereen pohjoispäässä, itäpuoli (Laamaankangas, Haapajoki). Neela meni suoraan karhun jäljille noin klo 5.00 lauantaina. Karhu otti haukun ja väistyi, koira perässä. Karhu pysähtyi ja karhu ammuttiin noin 80 metrin päästä puolen tunnin haukkuun.

Akitojen erikoisnäyttely Heinolassa, 15.8

Viime sunnuntai meni taas vaihteeksi kivasti koiranäyttelyssä, tällä kertaa akitojen erikoisnäyttelyn merkeissä. Akitoja oli mukavat 12 kappaletta, mutta ei kuitenkaan mikään huima määrä. Pitäisi saada oikein rotuspesialisti akitoille, mielellään japanilainen, niin eiköhän määrä lähtisi huimaan nousuun. Tuomarina tänä vuonna akitoilla oli Saija Juutilainen, joka muuten oli äärettömän mukava tuomari! Jutusteli ainakin meille kehässä ihan tuttavallisesti ja sai meikäläisenkin jännityksen katoamaan. Ehkä rentouduin kehässä jopa hieman liikaakin, en nimittäin loppua kohden jaksanut keskittyä Tuikkeen esittämiseen. :D Noh, tämä neiti tuntuu kyllä osaavan esiintyä ihan yksikseenkin. Kehässä olikin peräti kaksi harjoitusarvostelijaa ja kaikki koirat joutuivatin pitkään ja tarkkaan syyniin. Pitkään jouduttiin seisomaan ja juoksemaankin paljon, mutta Tuike selviytyi siitä mahtavasti. Tuomari oli erittäin asiallinen ja tunsi rodun hyvin.

Sisarukset Yukai ja Tuike kehässä

Tuomari ihastelee Tuiketta

Tuikkeella oli kaverinaan kehässä junioriluokassa kaunis sisko Yukai, jonka kanssa Tuike tuli tosi hyvin juttuun! Siinä maassa ne siskokset makailivat vierekkäin kuin kaksi marjaa ja olivat ihan relax. :) Niitä ei näyttelytouho hätkäyttänyt. Harmi etten saanut siskoksista kivaa yhteiskuvaa, äiti kun seikkaili kameran jossain muidenkin kehien laidalla. Kehään sitten mentiin ja molemmat siskokset saivat punaiset nauhat, molemmat kuulema tarvitsevat vielä aikaa, mikä on aivan totta. Tuike voitti junioriluokan eli kokonaistulokseksi tuli JUN EH1! Arvostelut olivat molemmilla siskoksilla aivan mahtavat ja erityisesti molempien luonteita kehuttiin! :) Ja arvostelua:

"11 kk. Miellyttävä, hyvärunkoinen juniori, jolla sopivasti luustoa. Hyvin kaunis nartun pää ja ilme. Hyvä purenta. Voimakkaasti kallistuneet korvat. Riittävät kulmaukset. Vahvat käpälät. Erinomainen hännän pituus. Kaunis syvä brindle väri. Riittävä urajiro. Hieno luonne. Liikkuu vielä pentumaisesti ja takakorkeasti. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen."

Eli vielä raitapaita saa rauhassa kasvaa. :) Muuten arvostelu oli todella hyvä. Tuomari todellakin kehui useaan otteeseen Tuikkeen luottavaisuutta ja avoimuutta, mistä olen erityisen ylpeä. Lisää kuvia näyttelystä löytyypi koirien kuvagalleriasta. Mitään suurempia kuulumisia ei oikeastaan ole, muuta kuin allekirjoittanut on aloittanut nyt lukion. Päivät ovat pitkiä ja koirat ovat joutunut olemaan pitempään yksin kotona kuin ennen, mutta onneksi koiria se ei ole hätkäyttänyt ollenkaan (paitsi aikaistuneet aamulenkit tuntuvat olevan Tuikkeelle yhtä tuskaa). Mutta onneksi on myös lyhyempiä päiviä. Ja pian Neela pääsee metsästyskauden nyt käynnistyessä hirvimetsälle, tänään isä aloitti sen sorsametsän merkeissä. Pian myös Neela pääsee tositoimiin ja toivottavasti saan isää myös painostettua viemään Neelaa haukkukokeisiin. Seuraavia näytelmiä en ole vielä suunnitellut, sillä Tuike on pärjännyt näyttelyissä paremmin kuin odotin aluksi. Lokakuusssa Lahti KV kiinnostaisi, sillä en ole ikinä käynyt siellä. Myös marraskuussa Jyväskylä KV olisi myös harkinnassa, sillä olisi mukava nähdä taas Sora siskoa ja akitaimmeisiä ylipäätänsä. Perinteistä Voittaja-näyttelyä joulukuussa Helsingissä menen ainakin katsomaan, saa nähdä pyörähtäisikö Tuikekkin kehässä. Mutta ennen näitä mahdollisia tapahtumia on vuorossa Akita ry:n Kesäpäivät Kuopiossa huomenna, siellä sitten nähdään! :)

Paahteinen Sawo Show KV 6.-8.8

Kolmipäiväinen näyttelyviikonloppu Kuopiossa on nyt takanapäin ja tulokset olivat mahtavat! Erittäin kuuma sää verotti niin koirien kuin omistajien voimia, mutta muuten tunnelma oli mitä mainioin kehien laidalla. Tuttujakin nähtiin paljon, erityisesti mukavaa oli nähdä perjantaina Tuikkeen nätti sisko Sora. :) Perjantaina Tuike oli Soran kanssa kehässä, mutta muina päivinä Tuike oli ainoa akita. Ja Tuikkeen tuloksiin:

Perjantaina JUN H (tuomarina Denis Kuzelj, Bulgaria)
Lauantaina JUN ERI1 PN1 SERT ROP! (tuomarina Myrna Shiboleth, Israel)
Sunnuntaina JUN ERI1 PN1 SERT ROP! (tuomarina Manuel Loureiro Borges, Portugali)

Ei pöllömpi viikonloppu! :) Perjantain tuomari ei tykännyt Tuikkeesta, sillä on kuulema liian pitkä turkki ja vääränlainen ilme akitalle. Varsin outoa oli se, että tuomari ei koskenutkaan Tuikkeeseen, ei katsonut hampaita tai edes kysynyt koiran ikää! Muuten kyllä tuomari oli mukavan tarkka ja asiallinen herra. Lauantaina tuomari taas kehui perjantaina haukuttuja piirteitä ja hän sanoikin arvostelun loputtua meille: "She is a very nice dog, she just have to develope." (: Niin, vielähän Tuike on ihan baby. Sunnuntaina tuomari tykkäsi myös Tuikkeesta ja kehui etenkin Tuikkeen liikettä. Olen niin ylpeä Tuikkeesta, joka jaksoi kaikkina päivinä esiintyä todella hyvin kuumuudesta huolimatta! Ryhmäkehiin jäimme, mutta pyörähtämiseksi se jäi. Nyt onkin sitten sertejä ihan tarpeeksi kasassa, nyt raitapaidan täytyy vain kasvaa. Kyllä siitä muotovalio saadaa. :) Ja sitten arvostelut:

Perjantai (kaikesta en saanut ihan selvää):
"Correct size & type, but with not correct expression. Too rounded eyes. Topline not level specially not in movement (?). Frontlegs are not correct, not (?) in movement. Coat too long & not in optimal condition today."

Perjantai, sisko Sora ja vuoroa odottava Tuike

Lauantai
"Young bitch with correct type. Very feminine head. Correct eye shape. Good expression. Could be stronger in muscle. Good neck. Well developed chest in her age. Good angulations. Correct coat and colour. Movements typical for the breed."

Lauantai

Sunnuntai
"Nice head, expression. Good pigmentation. Good ears. Eyes could be a little bit smaller. Good neck, topline. Ribcage is well developed for the age. Nice coat. Enough bone. Good proportion of body. She could be better angulated behind. Nice mover."

Sunnuntai
Sunnuntain ryhmäkehän esiarvostelussa
Lisää kuvia näyttelyviikonlopusta löytyypi TÄÄLTÄ. Ensi sunnuntaina onkin sitten vuorossa akitojen erikoisnäyttely Heinolassa, saa nähdä miten käy. Mitään huipputuloksia en odota, sillä meitä on peloteltu tuomarin tiukkuudesta ihan tarpeeksi. :D

Mätsärimenestystä

Mätsärissä pyörähdimme jälleen ja hyvällä menestyksellä. Asiat eivät kuitenkaan menneet aluksi suunnitelmien mukaan, sillä oletin pääseväni esittämään Neelaa pitkästä aikaa mätsärissä. Noh, isäpä tietty oli mennyt Ilomantsiin mummolaan ja napannut armaan hirvikoiramme TAAS mukaansa. >8( Kun Tuiketta ei vielä ollut, tätä tapahtui useasti ja monet minun mätsäri/koirapuistosuunnitelmat menivät uusiksi. Onneksi minulla on nyt minun täysin oma akitani, jota kukaan ei nappaa kysymättäni. ;)

Mutta asiaan. Koiria oli tullut mätsäriin enemmän kuin oltiin luultu, joten kehiä sai odottaa melkoisen pitkään. Sää oli melko kuuma ja painostava, sillä ukkosta oli ilmassa. Loppujen lopuksi kerkesimme pois ukkosen alta. Kehässä Tuike sai parikseen kivan vehnäterrierin ja me saimme punaisen nauhan. Tuike kuulema liikkui paremmin, jee! Seisoa neiti jaksoi hyvin, lukuunottamatta kehän poikki pyörinyttä karvapalloa, joka hiukan horjutti Tuikkeen keskittymistä. Sitten jäimme odottelemaan punaisten kehää, jossa koiria oli melkoisesti. Tuomari näytti suosivan sijoituksissaan pieniä koiria, lukuunottamatta meidän Tuiketta, joka oli PUN4! Palkinnoksi saimme ruusukkeen lisäksi pienen pyyhkeen ja pienen hirvipehmolelun. Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Sawo Showta. :)

Tuike katselee lähestyvää karvapalloa tuomarin kopeloidessa
Punaisten neljä parasta, tuo piilossa oleva koira taisi olla pomeranian/kleinspitz

Match show 31.7

Odotellaan kehää
Onnistuin saamaan kyydin lauantaiksi, joten suuntasimme molempien koirien kanssa kohti Joensuuta mätsäri mielessä. Pitkästä aikaa taas mätsäilemään, kovien helteiden aikaan ei niihin huvittanut mennä. Alun perin molempien koirien piti päästä esiintymään, mutta koska kehät olisivat menneet päällekkäin päätimme, että vain Tuike menisi kehään enemmän kokemusta hakemaan. Asian olisi kyllä kuulema voinut järjestää niin, etteivät koirat olisi yhtä aikaa kehässä, mutta äiti päätti mennä Neelan kanssa koirapuistoon mätsärin ajaksi, mitä Neela ei kyllä pistänyt pahakseen. :) Niinpä Tuike ja minä jäimme odottelemaan kehän alkua, erään ihanan tuttavan lupautuessa kuvaamaan meitä.

Tuike oli isoissa nuorissa ja parikseen Tuike sai hienosti käyttäytyvän suomenpystykorvan. Tuike jaksoi seistä ja juosta tosi nätisti, tuomari kehuikin Tuikkeen hienoa vapaata liikettä. Hyvä tyttö! :) Pari oli todella tasainen eikä tuomari osannut päättää kumpi saisi punaisen nauhan. Loppujen lopuksi me saimme sinisen nauhan, mutta tuomari vielä loppuun totesi, että näin nyt vain tällä kertaa. Sitten aloimme odottamaan sinisten kehän alkua.

Sinisten kehään päästiinkin pian ja valmistauduinkin vain pikaiseen pyörähtämiseen siellä. Siinä aikamme sitten seistiin ja pari kierrosta ympäri juostiin, kunnes tuomari sanoi, että akita on ykkönen! Itse olin jo valmiina kävelemään kehästä pois, joten ilmeeni taisi olla näkemisen arvoinen. :D Matka jatkui heti suoraan BIS-kehään, joka jäi erittäin pikaiseksi pyörähtämiseksi. Tuikkeen kokonaistulokseksi tuli siis SIN1! :) Palkinnoksi saatiin 10 euron lahjakortti Mustiin & Mirriin, pokaali ja vinkulelu (jonka Neela kotona omi heti itselleen). Yllätyin tosi hienoista palkinnoista, täällä päin mätsäreissä BIS-koirakin tuntuu saavan vain jonkun hassun puruluun. Vaikka eihän ne palkinnot ole tärkeintä. ;)



Tuike palkintoineen
Keskiviikkona olisi myös mätsäri luvassa, saa nähdä saanko sinnekkin kyydin. Olisi hyvä viime hetken harjoittelu ennen 3 päiväistä Sawo Showta.